Kerro ryhmäläisille, että aiot nyt lukea lyhyen vertauskuvallisen tarinan. Osallistujat voivat ottaa rennon asennon ja sulkea siksi aikaa silmänsä. Heidän ei tarvitse tehdä muuta kuin kuunnella. Lue kertomus rauhallisesti, pidä pieniä taukoja lukiessasi.
Kuvittele, että olkapäilläsi istuu kaksi pikkumiestä, jotka seuraavat sinua kaikkialle, minne menet. Toinen pikkumiehistä on kannustava ja rohkaiseva. Mitä se sanoisi sinulle nyt?
(tauko)
Toinen pikkumies antaa sinulle teräviä ohjeita ja kriittisiä huomioita liittyen terveyteesi, liikkumiseesi ja hyvinvointiisi. Hän antaa esimerkiksi lausuntoja siitä, miltä sinun tulisi näyttää, kuinka paljon liikkua ja lausuntoja siitä, kuinka toivottomia yrityksesi ovat verrattuna siihen, mitä muut tekevät ja mihin muut pystyvät. Mitäpä, jos suurin osa tämän kyseisen pikkumiehen antamista neuvoista johtaakin hyvinvointisi heikkenemiseen ja siihen, että tunnet olosi vain entistä kurjemmaksi? Olet sijoittanut paljon rahaa hyvinvointisi edistämiseen ja ponnistellut äärirajoillasi, kuten tämä pikkumies neuvoi, mutta yhtäkkiä huomaat, että olet menettänyt rahasi, terveytesi ja jopa uskosi itseesi. Joka kerran, kun vaadit pikkumieheltä selvitystä, hänellä on aina uusi selitys tai ohje: yritä vain lujemmin, osta itsellesi kunnon personal trainer, muista itsekuri, kokeile uutta dieettiä jne. Nämä selitykset voivatkin johtaa suunnitelmiesi epäonnistumiseen.
Kun arvosteleva pikkumies supattaa olkapäälläsi, kannattaako kaikkiin sen puheisiin luottaa? Ne ovat vain ajatuksia ja puheita. Kuka päättää – sinä vai oman mielesi pikkumies? Metaforan jälkeen voi kysyä ryhmältä, mitä ajatuksia kertomuksesta heräsi?
Huom! Ennen kuin selität omaa näkökulmaasi, anna ryhmäläisten kertoa omia ajatuksiaan. Metaforan avulla yritetään saada asiakas tietoiseksi siitä, millaisia ajatuksia omassa mielessä saattaa pyöriä, ja saada pieni etäisyys ajatuksiin, jotta ne voidaan tiedostaa. Ajatukset epäonnistumisesta saattavat tuntua todellisilta, mutta nekin ovat osa muutosprosessia. Useasti hankalilta tuntuvissa muutostilanteissa oma jäykkä ajattelumme saattaa hidastaa tai jarruttaa muutosta. Ajatusten tiedostaminen on ensimmäinen askel. Sen jälkeen voi opetella taitoja, joiden avulla näistä ajatuksista voi lempeästi etäännyttää itsensä ja pysyä toimintakykyisenä niistä huolimatta. Ei ole tarpeen välttämättä muuttaa epämiellyttäviä ajatuksia, ainoastaan huomata, että niistä huolimatta voi toimia toisin.
(Lähde: mukaillen Kangasniemi & Kauravaara 2016)