Tavoite: Kehittää omien ajatusten ja tunteiden havainnoinnin taitoa, oppia, että omia ajatuksiaan voi tietoisesti suunnata eri kohtiin (mm. liikunnan tuottamaan hyvään oloon).
1. Pyydä ryhmäläisiä kirjoittamaan paperin keskelle ”Liikkumiseen liittyvät esteeni”. Tämän ajatuksen ympärille luodaan käsitekartta kirjaamalla ylös kaikki mieleen tulevat aikaisemmat ja tämän hetkiset syyt ja esteet sille, miksi ei liiku.
2. Tämän jälkeen pyydä heitä luokittelemaan esteet seuraaviin kategorioihin:
• Jos este tai liikkumisen vähäisyyden syy pohjautuu tunteisiin, merkitään esteen
kohdalle kirjain T=tunne. (Esim. väsyttää, huono sää)
• Jos este on jokin muu toiminta, jonka avulla on välttänyt suunnitellun
liikkumishetken, merkitään esteen kohdalle kirjain V=välttäminen.
(Esim. siivoankin tänään, teen illalla töitä)
• Jos liikkumisen esteenä on jokin itse luotu sääntö, normi tai ohjeistus, joka
estää joustavan tilanteen mukaisen käyttäytymisen, kirjataan ajatuksen perään kirjain S=sääntö. (Esim. nukuin tai söin huonosti, joten tänään en voi liikkua yhtään; tiistaisin ja torstaisin käyn viereisellä kuntosalilla; en ehdi tunnin kävelylenkille; vain rankka liikunta on liikkumista)
• Jos este liikkumiseen on arkeen liittyvä jokin muu syy, merkitään este
kirjaimella A=arki. (Esim. lapsi on sairaana; paha univaje tai voimakas stressi, huom. kevyt liikunta/ ulkoilu voi tukea palautumista ja/tai nukkumista.)
3. Itsenäisen työskentelyn jälkeen käydään kuvioita pareittain tai yhdessä keskustellen läpi. Mistä nämä tunteet johtuvat? Mihin nämä säännöt perustuvat? Mitä käy, jos niitä rikotaan? Miten voimakkaasti omiin ajatuksiin tai tunteisiin uskotaan, ja kuinka paljon mennään niiden ”mukaan”? Kuuluuko omaan arkeen paljon syitä, jotka aidosti estävät liikkumisen? Onko niihin mahdollisuus vaikuttaa?
(Lähde: mukaillen Kangasniemi & Kauravaara 2016)
