Ryhmämuotoinen liikuntaneuvontamalli, Liikettä arkeen, koostuu kuudesta tapaamiskerrasta. Tapaamisten aikana tehdään toiminnallisia harjoituksia, joiden tavoitteena on muun muassa

• tunnistaa omia arvoja ja itselle merkityksellisiä asioita,

• asettaa omien arvojen mukaisia tavoitteita,

• havainnoida liikuntaan liittyviä esteitä,

• tunnistaa ravitsemukseen ja uneen liittyviä tekijöitä,

• tehdä liikkumissuunnitelma,

• kokeilla erilaisia liikkumismahdollisuuksia.

Malli on suunniteltu siten, että ryhmä kokoontuu kerran viikossa noin kaksi tuntia kerrallaan. Tapaamiskertojen välillä voi myös olla väliviikko(ja). Tapaamiskerrat sisältävät matalan kynnyksen liikuntakokeiluja, joiden tavoitteena on saada kokemuksia erilaisista liikkumisympäristöistä ja helposti aloitettavista liikuntamuodoista, joita osallistujat voivat jatkossa toteuttaa omatoimisesti. Liikuntakokeilujen tavoitteena on myös lisätä osallistujien taitoja liikkumiseen ja sen aloittamiseen. Liikuntakokeiluissa huomioidaan osallistujien toiveet. Liikuntakokeilujen jälkeen on tärkeä pohtia yhdessä kokemuksia ja tunteita sekä miten koettua liikuntaa voisi omassa arjessaan toteuttaa. Liikuntakokeilujen ja muiden harjoitusten suhdetta voi vaihdella eri kerroilla ja nämä voidaan myös yhdistää esimerkiksi toteuttamalla yksi tapaamiskerta metsässä laavulla.

Tapaamiskerroilla osallistujille annetaan kotitehtäviä, joiden tavoitteena on, että osallistujat harjoittelevat itsenäisesti tapaamiskertojen välissä tapaamisten aikana opeteltuja taitoja, kuten tietoisuustaitoja, ja havainnoivat omia ajatuksia ja tunteita omassa arjessaan.

Ryhmässä voidaan käyttää reissuvihkoa, johon osallistujat tekevät sekä tapaamiskerroilla että kotona kirjalliset harjoitukset. Reissuvihko toimii osallistujien oman pohdinnan työkaluna ja siitä löytyvät helposti omat aikaisemmat harjoitukset, kuten itselle tärkeät asiat ja tavoitteet, jolloin niihin on helppo palata.

Eri ohjauskertojen sisältöjä voi yhdistellä. Kolmen kerran ohjausmallin voi rakentaa toteuttamalla mallin tapaamiskerrat 1, 2 ja 5. Ryhmänohjaus on kuitenkin prosessi, ja jos halutaan hyötyä ryhmän tuesta, kannattaa ohjauskertoja olla riittävästi ryhmähengen muodostumiseksi.

Ryhmässä toteutettu liikuntaneuvonta edellyttää, että ryhmässä on turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, koska elämäntapaohjauksessa puhutaan aroista ja henkilökohtaisista asioista. Ryhmän turvallisuuden tunne kasvaa luottamuksen lisääntyessä. Luottamus lisääntyy, kun

• ihmiset tutustuvat toisiinsa,
• ryhmälle on selvää miksi tämä ryhmä on olemassa,
• ihmiset jakavat asioita ryhmässä,
• ihmisille tulee yhteisiä hyviä kokemuksia ryhmässä,
• ihmiset kokevat tulevansa hyväksytyksi sellaisina kuin ovat.

Näillä kahdeksalla vinkillä pystyt rakentamaan turvallista ryhmähenkeä

1. LUO VUOROVAIKUTUKSELLINEN YMPÄRISTÖ

Tapaamiskertoja ennen ympäristö kannattaa rakentaa vuorovaikutusta tukevaksi esimerkiksi asettamalla tuolit valmiiksi rinkiin, jotta kaikki näkevät toisensa. Ohjaajan on hyvä asettua samaan piiriin osallistujien kanssa, jolloin ei luoda ennakkokuvaa ohjauksesta, jossa asiantuntija kertoo, mikä on oikein ja muut kuuntelevat.

2. RAKENNA MYÖNTEINEN ILMAPIIRI RYHMÄÄN

Myönteiseen ilmapiiriin voidaan vaikuttaa siten, että tapaamiskertojen aikana ohjaaja huomioi kaikki osallistujat yksilöllisesti, kertoo alussa tapaamisen rungon, antaa myönteistä aitoa palautetta, pyrkii pois asioiden pinnallisesta käsittelystä sekä suosii pienryhmä tai parikeskusteluja, jotta jokainen saa sanoa jotain.

3. LUO PELISÄÄNNÖT OSALLISTUJIEN KANSSA

Ensimmäisellä tapaamiskerralla luodaan ryhmän pelisäännöt. Pelisääntöjä luodessa on tärkeää

• sanoa ääneen, että kaikilla on lupa olla oma itsensä. Esimerkiksi toiset haluavat jakaa ajatuksiaan toisia enemmän.
• pyytää osallistujilta lupa saada keskeyttää keskustelu tarvittaessa. Tämän voi perustella sillä, että tapaamisella on tietty sisältö ja siihen kuuluvat harjoitukset, jotka vievät tavoitetta kohti, ja tarkoitus ei ole jäädä keskustelemaan pitkäksi aikaa aiheen vierestä. Rento tunnelma on mahdollista säilyttää aiheeseen palaamisesta huolimatta.

4. TUNNE RYHMÄSI

Ryhmän ohjaajalta vaaditaan tilannetajua. Tilannetaju mahdollistaa valitsemaan juuri kyseiselle ryhmälle sopivat työtavat ja harjoitteet. Ohjaajana on hyvä huomioida, että eri osallistujat kokevat harjoitukset eri tavoin ja että kaikki tunteet ja kokemukset ovat sallittuja.

Toiminnalliset harjoitukset voivat joskus herättää yllättäviä ja voimakkaita muistoja ja tunteita. Ohjaaja pystyy johdattelemaan osallistujat takaisin tähän hetkeen ja paikkaan esimerkiksi kysymällä ”Mitä tapahtuu nyt, kun täällä uimahallilla, kun ollaan muun ryhmän kanssa, katsot vähän etäältä tuota kertomaasi kokemusta? – Kiitos kokemuksesi jakamisesta.”

5. REFLEKTOI OMAA TOIMINTAASI

Ohjaajan itsetuntemuksen kyvyn ja reflektiotaitojen avulla ohjaaja tunnistaa esimerkiksi omat mahdolliset piilopyrkimykset. Ryhmäohjauksessa ohjaajalla voi olla piilopyrkimyksenä esimerkiksi saada osallistujat pitämään itsestään, hauskuuttaa tai osoittaa osaamisensa aiheesta ryhmän edessä. Tiedostamaton piilopyrkimys voi haitata varsinaisen tavoitteen saavuttamista.

Hyvä ohjaaja saa osallistujissa aikaan tunteen, että he tekivät oivallukset itse eivätkä vain kopioineet ohjaajan ajatuksia.

7. TUNNE KÄYTTÄMÄSI HARJOITTEET

Harjoituksia ohjatessa on tärkeää olla selvillä siitä, mistä syystä aikoo kyseistä harjoitusta käyttää. Näin sen osaa perustella myös ryhmälle. Jos ohjaaja ei ymmärrä harjoituksen tarkoitusta, sitä tuskin ymmärtävät osallistujatkaan. Tämä voi aiheuttaa ryhmässä turvattomuutta tai tarpeetonta turhautumista. Kun kyse on vähänkään vaativammasta harjoituksesta, on tärkeää, että ohjaaja on tehnyt ja kokenut harjoituksen osallistujan roolissa itse, ennen kuin ohjaa sen muille.

8. OLE OMA ITSESI!

Hyviä ryhmänohjaajia on monenlaisia. Jotkut ovat rauhallisempia ja toiset vauhdikkaampia. Molemmilla tavoilla on mahdollista ohjata asiakaslähtöisesti.

Ryhmämuotoinen liikuntaneuvontamalli, Liikettä arkeen, pohjautuu arvo- ja hyväksyntäpohjaiseen lähestymistapaan. Lähestymistavassa pyritään lisäämään ihmisen elämään psykologista joustavuutta, jolla tarkoitetaan kykyä mukauttaa omaa toimintaa suhteessa eri tilanteiden asettamiin vaatimuksiin.

Ohjausprosessin alussa kirkastetaan, mitkä asiat ovat tärkeitä osallistujalle hänen elämässään (arvot) ja muutos sidotaan niihin. Tämä vahvistaa muutokseen sitoutumista. Tämän jälkeen tutkitaan avoimella mielellä sitä, mikä estää toimimasta omien arvojen suunnassa. Joskus taustalla on tiedostamattomia ajatuksia, kuten “on liikuttava vähintään tunti kerrallaan”, “liikkuminen on pois perheeltäni” tai “liikkuminen on ison vaivan takana”. Näiden huomaaminen auttaa liikkumisen tavoitteiden ja muotojen asettamisessa.

Muutos vaatii asiakkaalta tietoista läsnäoloa ja kykyä tehdä pieniä arvojen mukaisia tekoja. Lähestymistavassa pyritään sellaisiin pysyviin muutoksiin, joita pystyy tekemään tässä ja nyt eikä vasta tulevaisuudessa. Ohjauksella ei tavoitella suoraan liikkumisen lisääntymistä suositusten mukaiseksi, vaan ensin huomio on asiakkaan psykologisen joustavuuden kehittämisessä. Sen kautta löydetään asiakaslähtöisiä reittejä liikkumisen lisääntymiseen.

Yhtenä osana lähestymistapaa on harjoitella kykyä havainnoida omassa mielessä poukkoilevia ajatuksia ja niihin liittyviä tunteita sekä kykyä tiedostaa omia automaattisia tapoja. Esimerkiksi opetellaan huomaamaan ajatukset, jotka estävät liikkumasta. Näitä ajatuksia ja tunteita ei lähdetä muuttamaan tai tuomitsemaan vaan niihin otetaan tutkiva, utelias ja armollinen ote. Näin opetellaan ottamaan aktiivisesti hieman etäisyyttä omiin ajatuksiin, jotta tarvittaessa on mahdollista päättää toimia toisin näistä erilaisista tunteista ja ajatuksista huolimatta.

Ohjaajan on hyvä huomioida, että muutostilanteessa mielen tuottama puhe on usein hyvin kriittistä ja ajatukset ja tunteet tempaavat helposti mukaansa, jolloin toimiminen niitä vastaan ei ole ihan helppoa. Silloin tarvitaan muistuttamista armollisuudesta ja ajatusten neutraalista tarkkailusta.

Liikettä arkeen -ryhmän tapaamiskerroilla tehdään toiminnallisia ja kokemuksellisia harjoituksia, joilla kehitetään psykologista joustavuutta eri näkökulmista.

Ryhmämuotoinen liikuntaneuvontamalli, Liikettä arkeen, on tarkoitettu ohjauksen apuvälineeksi kaikille, jotka toimivat liikuntaneuvontaryhmän ohjaajina. Mallia voi soveltaa myös muiden elintaparyhmien ohjauksessa.

Liikettä arkeen -malli pohjautuu arvo- ja hyväksyntäpohjaiseen lähestymistapaan. Ryhmän tavoitteena on tukea ryhmään osallistuvia liikkumisen aloittamisessa tai liikunnallisen elämäntavan ylläpitämisessä. Mallissa liikunta nähdään kaikenlaisena fyysisenä aktiivisuutena, joka ei ole istumista tai makaamista.

Tässä mallissa pyritään toiminnallisten harjoitusten ja keskustelujen avulla pysähtymään oman elämän äärelle ja tekemään konkreettisia yksilöllisiä tavoitteita ja realistisia suunnitelmia siitä, milloin, missä ja miten kukin ryhmäläinen voisi lisätä liikkumista omassa arjessaan. Ryhmätapaamisten aikana on myös tarkoitus saada kokemuksia erilaisista liikkumismahdollisuuksista ja -ympäristöistä.

Liikettä arkeen malli on syntynyt osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Osallistava ryhmäliikuntaneuvonta -hanketta, joka toteutui Lahden ammattikorkeakoulun ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yhteistyöhankkeena vuosina 2016-2018. Mallin rakentamisessa on erityisesti hyödynnetty Anu Kangasniemen ja Kati Kauravaaran (2016) kirjaa “Kohti muutosta – Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa liikunnan ja terveyden edistämisessä” sekä Anu Kangasniemen hankkeessa pitämiä koulutuksia. Mallin kehittämisessä on ollut mukana Lahden ammattikorkeakoulun ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijoita sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n, Asikkalan, Heinolan, Hollolan ja Lahden liikuntaneuvojia.

Ota malli tai osia siitä rohkeasti käyttöön!

Lahdessa 24.11.2018
Paula Harmokivi-Saloranta, Lahden ammattikorkeakoulu
Liisa Kiviluoto, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Minna Kuvajainen, Lahden ammattikorkeakoulu