Ryhmässä toteutettu liikuntaneuvonta edellyttää, että ryhmässä on turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, koska elämäntapaohjauksessa puhutaan aroista ja henkilökohtaisista asioista. Ryhmän turvallisuuden tunne kasvaa luottamuksen lisääntyessä. Luottamus lisääntyy, kun
• ihmiset tutustuvat toisiinsa,
• ryhmälle on selvää miksi tämä ryhmä on olemassa,
• ihmiset jakavat asioita ryhmässä,
• ihmisille tulee yhteisiä hyviä kokemuksia ryhmässä,
• ihmiset kokevat tulevansa hyväksytyksi sellaisina kuin ovat.
Näillä kahdeksalla vinkillä pystyt rakentamaan turvallista ryhmähenkeä
1. LUO VUOROVAIKUTUKSELLINEN YMPÄRISTÖ
Tapaamiskertoja ennen ympäristö kannattaa rakentaa vuorovaikutusta tukevaksi esimerkiksi asettamalla tuolit valmiiksi rinkiin, jotta kaikki näkevät toisensa. Ohjaajan on hyvä asettua samaan piiriin osallistujien kanssa, jolloin ei luoda ennakkokuvaa ohjauksesta, jossa asiantuntija kertoo, mikä on oikein ja muut kuuntelevat.
2. RAKENNA MYÖNTEINEN ILMAPIIRI RYHMÄÄN
Myönteiseen ilmapiiriin voidaan vaikuttaa siten, että tapaamiskertojen aikana ohjaaja huomioi kaikki osallistujat yksilöllisesti, kertoo alussa tapaamisen rungon, antaa myönteistä aitoa palautetta, pyrkii pois asioiden pinnallisesta käsittelystä sekä suosii pienryhmä tai parikeskusteluja, jotta jokainen saa sanoa jotain.
3. LUO PELISÄÄNNÖT OSALLISTUJIEN KANSSA
Ensimmäisellä tapaamiskerralla luodaan ryhmän pelisäännöt. Pelisääntöjä luodessa on tärkeää
• sanoa ääneen, että kaikilla on lupa olla oma itsensä. Esimerkiksi toiset haluavat jakaa ajatuksiaan toisia enemmän.
• pyytää osallistujilta lupa saada keskeyttää keskustelu tarvittaessa. Tämän voi perustella sillä, että tapaamisella on tietty sisältö ja siihen kuuluvat harjoitukset, jotka vievät tavoitetta kohti, ja tarkoitus ei ole jäädä keskustelemaan pitkäksi aikaa aiheen vierestä. Rento tunnelma on mahdollista säilyttää aiheeseen palaamisesta huolimatta.
4. TUNNE RYHMÄSI
Ryhmän ohjaajalta vaaditaan tilannetajua. Tilannetaju mahdollistaa valitsemaan juuri kyseiselle ryhmälle sopivat työtavat ja harjoitteet. Ohjaajana on hyvä huomioida, että eri osallistujat kokevat harjoitukset eri tavoin ja että kaikki tunteet ja kokemukset ovat sallittuja.
Toiminnalliset harjoitukset voivat joskus herättää yllättäviä ja voimakkaita muistoja ja tunteita. Ohjaaja pystyy johdattelemaan osallistujat takaisin tähän hetkeen ja paikkaan esimerkiksi kysymällä ”Mitä tapahtuu nyt, kun täällä uimahallilla, kun ollaan muun ryhmän kanssa, katsot vähän etäältä tuota kertomaasi kokemusta? – Kiitos kokemuksesi jakamisesta.”
5. REFLEKTOI OMAA TOIMINTAASI
Ohjaajan itsetuntemuksen kyvyn ja reflektiotaitojen avulla ohjaaja tunnistaa esimerkiksi omat mahdolliset piilopyrkimykset. Ryhmäohjauksessa ohjaajalla voi olla piilopyrkimyksenä esimerkiksi saada osallistujat pitämään itsestään, hauskuuttaa tai osoittaa osaamisensa aiheesta ryhmän edessä. Tiedostamaton piilopyrkimys voi haitata varsinaisen tavoitteen saavuttamista.
Hyvä ohjaaja saa osallistujissa aikaan tunteen, että he tekivät oivallukset itse eivätkä vain kopioineet ohjaajan ajatuksia.
7. TUNNE KÄYTTÄMÄSI HARJOITTEET
Harjoituksia ohjatessa on tärkeää olla selvillä siitä, mistä syystä aikoo kyseistä harjoitusta käyttää. Näin sen osaa perustella myös ryhmälle. Jos ohjaaja ei ymmärrä harjoituksen tarkoitusta, sitä tuskin ymmärtävät osallistujatkaan. Tämä voi aiheuttaa ryhmässä turvattomuutta tai tarpeetonta turhautumista. Kun kyse on vähänkään vaativammasta harjoituksesta, on tärkeää, että ohjaaja on tehnyt ja kokenut harjoituksen osallistujan roolissa itse, ennen kuin ohjaa sen muille.
8. OLE OMA ITSESI!
Hyviä ryhmänohjaajia on monenlaisia. Jotkut ovat rauhallisempia ja toiset vauhdikkaampia. Molemmilla tavoilla on mahdollista ohjata asiakaslähtöisesti.